Päänsärky ja migreeni: saman kolikon eri puolet

Kari Alhainen, Teva lääketieteellinen johtaja

Tevan lääketieteellinen johtaja, neurologian erikoislääkäri Kari Alhainen valottaa blogikirjoituksessaan migreenin ja päänsäryn eroja, migreenikohtauksen laukaisevia tekijöitä sekä migreenin diagnostiikkaa ja hoitoa perusterveydenhuollossa.

Seuraavassa blogissa Alhainen paneutuu tarkemmin migreenin lääkehoitoon ja uusiin estohoitoihin.

Diagnoosia ’tavallinen päänsärky’ ei ole

Lähes jokainen meistä kärsii elämänsä jossain vaiheessa päänsärystä. Ohimenevän päänsäryn syyt ovat monelle tuttuja – yleisimpinä jännittäminen, kehon rasitustila ja puutteelliset yöunet. Vaikka päänsärkysairaudet ovatkin hyvin tavallisia, tulisi toistuvien päänsärkyjen syy aina selvittää.
Pään alueen särky voi olla peräisin monesta eri lähteestä: lihaksista, verisuonista, aivokalvoista, aivohermoista, luukalvoista, silmistä, poskionteloista, korvista tai hampaista. Useimmiten ohimeneviin päänsärkyihin auttaa lepo, uni, rentouttava voimistelu ja liikunta, työasentojen muuttaminen sekä kipualueen hierominen ja lämmittäminen. Tulehduskipulääkkeiden lyhytaikaisesta käytöstä voi myös olla apua. 01 
 
Migreeni puolestaan on aikuisiän yleisin neurologinen sairaus, jolla on ohimenevää päänsärkyä merkittävämpi vaikutus potilaiden elämänlaatuun. Migreeniä sairastaa noin joka kymmenes suomalaisista: noin 15 % naisista ja 5 % miehistä. 01 Migreeni aiheuttaa Suomessa arviolta 1,3 miljoonaa työpoissaolopäivää vuosittain ja varjostaa monen päivittäistä perhe-elämää ja vapaa-ajanviettoa. 04


Migreenin tunnistaminen

Migreeni on yleisempää naisilla kuin miehillä, sillä hormonitasojen muutokset kuukautiskierron aikana ovat sen yleisimpiä laukaisijoita. Migreeni puhkeaa yleensä jo teini-iässä – pojilla nuorempana kuin tytöillä, aurallinen migreeni auratonta aiemmin. Migreeni on perusluonteeltaan kohtauksellinen sairaus, jossa päänsärkyjaksot ja oireettomat jaksot vuorottelevat. 02
 
Migreenin voivat laukaista tietyt ärsykkeet, kuten kirkas valo, stressi, hajut, hormonaaliset vaihtelut, nälkä, tietyt ruoka-aineet, alkoholi, kuumuus, lämpötilan vaihtelut, vuorokausirytmin muutokset, valvominen, mielialanvaihtelut sekä veren glukoosipitoisuuden heilahtelut. 01 02 Migreenidiagnoosi perustuu potilaan anamneesin ja statuksen kartoitukseen (Taulukko 1).
 
Taulukko 1. Migreenin diagnostiset kriteerit. 01
 
A. Vähintään kaksi seuraavista neljästä kriteeristä: 1. Toispuoleinen päänsärky 2. Sykkivä päänsärky 3. Kohtalainen tai kova päänsärky 4. Päänsärky pahenee rasituksessa tai aiheuttaa rasituksen välttämistä (kävely tai portaiden nousu). B. Päänsäryn aikana vähintään toinen seuraavista: 1. Pahoinvointi ja/tai oksentelu 2. Valo- ja ääniyliherkkyys

Migreeniä on kahta päämuotoa: aurallista, jossa särkyä edeltää näköhäiriö, puutuminen, lihasheikkous tai puheen vaikeus, ja auratonta, jossa migreenisärky alkaa suoraan ilman esioireita. Migreeni voidaan lisäksi luokitella episodiseen ja krooniseen migreeniin. Episodisessa migreenissä päänsärky kestää 4–72 tuntia ja esiintyy harvemmin kuin 15 päivänä kuukaudessa. Migreeniä nimitetään krooniseksi, kun päänsärkypäiviä on kuukaudessa vähintään 15 ja päänsärky täyttää migreenin kriteerit vähintään 8 päivänä kuukaudessa. 01 


Migreenin hoito

Oikea diagnoosi ja luottamuksellinen potilas–lääkärisuhde ovat keskeiset edellytykset migreenihoidon onnistumiselle. Migreenin täsmällinen ja oikein ajoitettu hoito edellyttää säryn tunnistamista ja erottamista muista päänsärkytyypeistä, kuten jännityspäänsärystä tai sarjoittaisesta päänsärystä. 01 04
 
Migreenikohtaushoidon valintaan vaikuttavat muun muassa kohtauksen vaikeus ja alkamisajankohta, pahoinvointi, oksentaminen, muut sairaudet ja odotettavissa olevat haittavaikutukset. Migreenikohtausta voidaan hoitaa tulehduskipulääkkeillä tai parasetamolilla – usein vaikeaan kipuun tehoavat kuitenkin vain täsmälääkkeet eli triptaanit (Kuva 1). Osalla potilaista migreeni estää kokonaan päivittäiset toiminnot, kun taas toisilla tehokas lääkitys mahdollistaa normaalit arkiaskareet – osa potilaista saattaa pärjätä jopa lääkkeettömien hoitojen turvin. 01 
 
Kohtauslääkitys Triptaanit, pahoinvointlääkkeet; Tulehduskipulääkkeet, parasetamoli; Ennakkoo-oireet - väsymys, kaukottelu, massennus, ärtyisyys, ylinergisyys, kognitiiviset oireet, makeanhimo, palelu; Aura - näköhäitöt, puutumisoireet, halvausoireet, puhehäiriöt; Päänsärky; Jälkitila - uupumus, mielialoireet, kognitiiviset oireet

Kuva 1. Migreenin oirejatkumo ja kohtauslääkkeet
01 04 Lievää päänsärkyä voidaan hoitaa tulehduskipulääkkeillä tai parasetamolilla. Kovaan kipuun auttaa usein kuitenkin vain täsmälääke eli triptaani, joka tehoaa parhaiten heti päänsäryn alussa otettuna.
 
Migreeninestolääkitystä voidaan harkita potilaille, joilla on useita kohtauksia kuukaudessa eikä tarpeeksi tehokasta kohtauslääkitystä ole löytynyt. 01 Seuraavassa blogikirjoituksessa kerron lisää migreenin estohoidossa käytettävistä yhdisteistä ja uusista tulokkaista, kuten biologisista estolääkkeistä.

Kevätterveisin,
 
Kari

Olemme luoneet lääkäreille ja farmasian alan ammattilaisille koulutuksia ja ajankohtaisia artikkeleita koskien migreeniä ja sen hoitoa. Suosittelen lämpimästi tutustumaan!


Lue myös

Lääketurvatiedote Trisenox

Lääketurvatiedote fluorokinolonivalmisteet

Kari Alhainen, Teva lääketieteellinen johtaja

Fokuksessa juuri nyt: Biologiset migreeninestolääkkeet

Lääkkeiden ympäristövaikutukset – väistämättömiä vai vältettävissä?

Lääketurvatiedote

Tiedote terveydenhuollon ammattilaisille

Lääketurvatiedote: Atsitromysiinihoitoa

Ketiapiinifumaraatti ja ketiapiinivalmisteet

Myfenax: tiedote terveydenhuollon ammattilaisille