Fokuksessa juuri nyt: Biologiset migreeninestolääkkeet

Kari Alhainen, Teva lääketieteellinen johtaja

Tevan lääketieteellinen johtaja Kari Alhainen kertoi edellisessä blogissaan migreenin ja päänsäryn eroista, migreenikohtauksen laukaisevista tekijöitä sekä migreenin hoidosta perusterveydenhuollossa.

Tässä blogissa Kari kertoo migreenin estohoidoista ja uusista biologisista estolääkkeistä – CGRP-vasta-aineista.

Miksi migreenin hoito on tärkeää? Edellisessä blogissani mainitsin migreenin aiheuttavan Suomessa noin 1,3 miljoonaa työpoissaolopäivää vuosittain, minkä lisäksi sillä on merkittävä elämänlaatua heikentävä vaikutus. Migreeni on aito uhka kansanterveydelle.

Täsmällinen diagnoosi, elämäntilanteen ja -tapojen selvittäminen sekä luottamuksellinen potilas–lääkärisuhde ovat migreeninestohoidon, kuten migreenin kohtaushoidonkin, onnistumisen edellytyksiä. Migreeninestohoito tulee suunnitella potilaskohtaisesti sisältäen lääkkeettömiä ja lääkkeellisiä hoitoja tai näiden erilaisia yhdistelmiä. 01

Lääkkeetöntä vai lääkkeellistä hoitoa?

Lääkkeettömiä migreeninestohoitoja on kolmenlaisia: 1) laukaisevien tekijöiden (kuva 1) välttäminen, 2) psykologiset ja psykobiologiset hoidot, kuten biopalaute- ja rentoutushoidot sekä 3) fysikaaliset hoidot, mukaan lukien akupunktio ja transkutaaninen hermostimulaatio. Lääkkeettömien estohoitojen tutkimusnäyttö on kuitenkin vielä toistaiseksi suppeaa ja potilasaineistot pieniä. 01 

Välta: Stressi & kiire, Sauna, Alkoholi, Kirkkaat valot, Näyttöpäätetyö, Voimakas fyysinen rasitus. Suosi: Riitävä palautuminen kuormituksesta, Lepo, Säännöllinen unirytmi, Säännölliset ruokailuajat, Liikunta

Kuva 1. Migreenin laukaisevia ja ennaltaehkäiseviä tekijöitä. 01 Laukaisevien tekijöiden välttäminen on osa migreenin lääkkeetöntä estohoitoa.

Migreeninestolääkitystä voidaan harkita potilaille, joilla on vähintään kaksi tai kolme kuukaudessa arkielämää haittaavaa migreenikohtausta, joihin ei ole löytynyt tarpeeksi tehokasta kohtauslääkitystä. Päänsärkypäiviä tulisi lisäksi olla ainakin viisi kuukaudessa. 01 Estolääkitystä voidaan käyttää myös sellaisen migreenin hoitoon, joka on vaarassa kroonistua useita kertoja viikossa toistuvan kohtauslääkekäytön takia. 02 

Migreeninestolääkityksen vaihtoehtoja

Nykyiset migreeninestolääkkeet kehitettiin alun perin muiden sairauksien kuin migreenin hoitoon. Yleisimpiä lääkkeellisiä estohoitoja ovat verenkiertoelimistöön vaikuttavat lääkkeet kuten sartaanit ja beetasalpaajat, jotka ovat yleensä hyvin siedettyjä. Muita vaihtoehtoja ovat trisykliset masennuslääkkeet (amitriptyliini ja nortriptyliini) sekä epilepsialääkkeet (esim. topiramaatti). Krooniseen migreeniin estoon voidaan käyttää myös botuliinitoksiiniA-injektioita. 01 , 02

Nykyisille migreeninestolääkkeille on tulossa uusia vaihtoehtoja: gepantit (kalsitoniinigeeniin liittyvän peptidin CGRP:n salpaajat eli antagonistit) ja CGRP-vasta-aineet, jotka on kehitetty varta vasten migreenin hoitoon (kuva 2). Uudet biologiset lääkkeet CGRP-vasta-aineet (esim. fremanetsumabi ja erenumabi) ovat migreenin syntymekanismeihin vaikuttavia lääkeaineita sekä kohtauksittaisen että kroonisen migreenin estohoitoon. CGRP-vasta-aineet ja gepantit täsmällisine vaikutuskohtineen ovat avanneet osaltaan migreenin taustalla olevaa monimutkaista patofysiologiaa ja ne tuovat lisätietoa keskusteluun perifeeristen ja sentraalisten vaikutusmekanismien merkityksestä. Rakenteeltaan kookkaat vasta-aineet eivät läpäise veriaivoestettä, jolloin niiden vaikutuksen kohde jää pääasiassa perifeeriseksi, mutta välillisesti ne vaikuttavat myös sentraalisiin (keskushermoston) mekanismeihin. 0304 , 05

CGRP Triptaanit CGRP vasta-aineet CGRP-reseptori CGRP CGRP antagonistit

 Kuva 2. Migreenilääkkeiden keskeiset vaikutusmekanismit hermosoluissa. 0304 , 05

Migreenin kliininen kuva sekä liitännäissairaudet vaikuttavat oleellisesti migreeninestohoidon valintaan. CGRP-vasta-aineiden ja -reseptorivasta-aineiden etuna on niiden spesifisyys. Biologisten estolääkkeiden annostelu eroaa suun kautta otettavista lääkkeistä sillä ne ovat ihon alle pistettäviä. 

Migreenin hoidon tulevaisuus

Migreenin lääkehoito on kehittynyt huimasti sitten 1990-luvun. Haasteita aiheuttaa kuitenkin edelleen migreenin syntymekanismien monimuotoisuus. Migreenikohtauksen ilmiasu voi olla hyvinkin samankaltainen eri potilailla, vaikka migreenin oireiden taustalla olevat syntymekanismit ovat erilaiset. Tulevaisuudessa tarvitaan useaan eri mekanismiin vaikuttavia lääkkeitä ja lääkeyhdistelmiä, jotta yhä useampi potilas saisi riittävän avun. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää myös migreenin kroonistumisen ja lääkepäänsäryn ehkäisemiseen. 02 , 05 , 06

Uudet innovaatiot ovat pikkuhiljaa saamassa jalansijaa ja mahdollisesti jo lähivuosina migreenin hoidossa otetaan seuraava iso harppaus. Etenkin CGRP:iin liittyvät vaikutusmekanismit ovat aktiivisen tutkimuksen kohteena ja tähän mennessä jo lupaavin tuloksin. 02 , 05 , 06

Päänsäryn ja migreenin hoidon lääketieteellinen ”katto-organisaatio” Euroopassa (European Headache Federation) käsittelee tuoreessa suosituksessaan uusien CGRP-vasta-aineiden käyttöä kohtauksittaisen ja kroonisen migreenin estohoidossa. 06 Myös migreenin suomalaisen Käypä hoito -suosituksen seuraavaan päivitykseen odotetaan kannanottoa uusien migreenin estohoitojen kuten erenumabin, fremanetsumabin, galkanetsumabin, eptinetsumabin ja atogepantin käytöstä.

Migreenin yleisyydestä johtuen sen hoidon perustana tulee olla hyvin toimiva diagnostiikka että hoidon porrastus, josta kerron lisää seuraavassa blogissani.


Suomalaiset päänsäryn ja migreenin asiantuntijat ovat laatineet interaktiivisia koulutuksia, jotka pureutuvat migreenipotilaan hoitoon perusterveydenhuollossa. Ole hyvä, testaa ja syvennä taitojasi jos olet lääkäri tai farmasisti!

Koulutus: Oona 34 v viikoittainen päänsärky

Koulutus: Sari 64 v krooninen pääkipu ja hartiasäryt


Erittäin kattava ja monipuolinen tietopaketti migreenistä löytyy myös verkosta: https://www.tevafinland.fi/ajankohtaista/kehitamme-migraine-fi-sivustoa/

Aurinkoisin kesäterveisin, Kari


Lähteet

  1. Back to contents.

    Migreeni - Käypä hoito –suositus Duodecim. 2015;131(19):1823-5.

  2. Back to contents.

    American Headache Society. Headache. 2019;59(1):1-18.

  3. Back to contents.

    Edvinsson L ym. Nat Rev Neurol. 2018;14(6):338-350.

  4. Back to contents.

    Silberstein ym. Clin Pharmacol Ther. 2013;93:78–85.

  5. Back to contents.
  6. Back to contents.

    Sacco S ym. The Journal of Headache and Pain. 2019;20(6):1-33.



Lue myös


Two nurses walking through a hallway

Lääketurvatiedote Trisenox


sorting yellow and white pills

Lääketurvatiedote fluorokinolonivalmisteet



Teva Finland Oy



Lääkkeiden ympäristövaikutukset – väistämättömiä vai vältettävissä?


Kari Alhainen, Teva lääketieteellinen johtaja

Päänsärky ja migreeni: saman kolikon eri puolet



Lääketurvatiedote



Tiedote terveydenhuollon ammattilaisille



Lääketurvatiedote: Atsitromysiinihoitoa



Ketiapiinifumaraatti ja ketiapiinivalmisteet


Two nurses walking through a hallway

Myfenax: tiedote terveydenhuollon ammattilaisille